Hyvä havainto
Mistä on pienet MES:t tehty?
MES-järjestelmillä (Manufacturing Execution System) toteutetaan yrityksen tehdastason valmistuksenohjausta. Perinteisesti valmistuksenohjaus on ainakin osittain manuaalista ja puutteellisesti integroitua. MES-järjestelmät toimivat toiminnanohjauksen jatkona ja apuna. Niillä varmistetaan valmistuksen sekä logististen että valmistusteknisten asioiden huomioiminen. Valmistuksenohjauksen tuotantotiedot ovat tyypillisesti tosiaikaisempia ja yksityiskohtaisempia kuin toiminnanohjauksessa. Valmistuksenohjaukseen ei myöskään liity taloushallintoa samalla tavoin kuin toiminnanohjaukseen. Lisäksi valmistuksenohjauksessa tarkasteltava aikaväli on yleensä lyhempi kuin toiminnanohjauksessa ja edellyttää nopeampaa aikavastetta.
MES-järjestelmät ovat CCC:n ydinosaamista. Olemme osallistuneet useisiin valmistavan teollisuuden tapahtumiin myöskin viime vuonna. Toteutimme lisäksi yhteistyössä MarketVision kanssa tutkimuksen MES-järjestelmistä*. Näin varmistamme sen, että meillä on kentältä kerätty ajantasainen tieto käytettävissämme ja jaamme sitä myös asiakkaillemme. Ohessa on kuvattu muutamia tyypillisiä haasteita valmistuksenohjauksessa.
Tyypillinen haaste on esimerkiksi prosessin läpinäkyvyys ja seurattavuus. Tuotantotilausta ja sen vaiheita ei päästä riittävän helposti seuraamaan tuotantoprosessin aikana. Tilauksen perustamisen ja tuotteen valmistumisen välissä on harmaa alue, jota hoidetaan kirjavilla tavoilla, joista yleisin on kestosuosikki Excel. Tiedon tallentuminen prosessin eri vaiheissa vaihtelee toiminnanohjauksen implementaatiotasosta ja toiminnanohjausohjelmistosta riippuen. Toisessa ääripäässä toiminnanohjaus ei ulotu lainkaan valmistusprosessiin ennen tuotteen valmistumista ja toisessa ääripäässä jokaisen vaiheen tiedot talletetaan reaaliaikaisesti. Ongelma ei siis ole välttämättä se, että tietoa ei saataisi järjestelmään. Ongelma on se, että tietoa ei saada jalostettua riittävän helposti käytettävään muotoon. Ratkaisu on liian usein Excel-taulukoiden viidakko, jonka liaanit peittävät kaikki mahdollisuudet järkeviin päätelmiin. Mikäli transaktioita on suuri määrä, on työlästä mennä jokaisen yksittäisen tuotantotilauksen taakse selvittämään, missä vaiheessa tilaus on. Alihankintaketjut lisäävät kulmakerrointa vielä entisestäänkin.
Toisinaan tarvitaan tuotantolinjojen tehokkuuden virittämistä. Linjaohjaus on yksi tyypillisimpiä MES-sovelluksia. Eri tuotantovaiheiden tehokas toiminta vaatii älykkyyttä linjaohjauksessa. Järjestelmän täytyy osata reagoida muutoksiin. Esimerkiksi tuotantokoneiston jonkun osan rikkoutuminen aiheuttaa uudelleen laskemisen tarpeen tuotteiden ohjauksessa linjastolla. Prosessiteollisuuden puolella MES-järjestelmät huolehtivat usein melko itsenäisesti eri vaiheiden toiminnasta. Oikein tehty MES-järjestelmä on helppokäyttöinen työntekijälle ja toisaalta integroitu hyvin muihin järjestelmiin kokonaisuuden hallitsemiseksi. Järjestelmän jokainen osa on räätälöity tiettyä työvaihetta varten. Tehokkuus saavutetaan hyvällä suunnittelulla ja käyttäjälähtöisellä toteutuksella.
MES-järjestelmien rooli on vaihteleva. Tärkein kriteeri MES-hankkeissakin on raha. Järjestelmän pitää pystyä tuottamaan mitattavaa hyötyä, joka kuolettaa hankintakustannukset kohtuullisessa ajassa. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti muutamasta kuukaudesta vuoteen. Mittaus on tehtävissä melko helposti esimerkiksi analysoimalla tilannetta ennen ja jälkeen. Tyypillisiä avainlukuja tuotannon tehostamisessa ovat läpäisyaika, kapasiteetti, käyttöaste, hävikki, kuormitus ja erilaiset laatutekijät. Näitä muuttujia parantamalla saadaan aikaan säästöjä ja toisaalta lisääntyneen tehokkuuden ansiosta tulovirrat lisääntyvät. Esimerkiksi käyttöasteen nousu pienentää uusien laitteiden hankintainvestointeja merkittävästi ja toisaalta pienempi hävikki tuo säästöjä materiaalikustannuksissa. Tehostamisessa täytyy tuntea ja huomioida myös toimintaympäristön reunaehdot. Tyypillinen esimerkki on tuotantolaitteiston kuormituksen hallinta. Liiallinen kuormitus rikkoo laitteita ja kostautuu korjauskuluina sekä ennenaikaisina investointeina.
MES-järjestelmät ovat yksi osa yrityksen kokonaisarkkitehtuuria. Hyvin tehty järjestelmä on integroitu tehokkaasti muihin järjestelmiin, joista tärkeimpänä on toiminnanohjaus. Mittaus-pisteitä on usein kymmeniä tuhansia. Näistä kertynyt tieto pitää saada käyttöön järkevässä muodossa. Massiiviset Excel-taulukot eivät hyödytä käyttäjää. Tieto pitää saada käytettävään ja analysoitavaan muotoon.
Oman kokemukseni mukaan MES-sektori on yksi tärkeimpiä kehityskohteita valmistavassa teollisuudessa. MarketVision kanssa toteutettu tutkimus toi samanlaisia tuloksia. Tuotantoketjun haasteissa ollaan toiminnan ytimessä. Näillä asioilla on suora vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikilla teollisuusyrityksillä on samoja haasteita. Siitä pitävät huolen markkinatalouden lait.
*Lisätietoa MES-tutkimuksesta.
Tämän positiivisen havainnon teki Senior Sales Manager Jouni Pohjola